Matkaevääksi palstalla on Harri Isopahkalan kirjoitus:
Hyvä viesti kristinuskon yllä.
Mielestäni hyvin kirjoitetun tekstin loppuosa käsittelee aihetta: Evankeliumia ilman ehtoja.
Siinä kerrotaan kuinka Kristuksen syntien sovittamisen evankeliumin avulla ihminen pelastuu. Aivan viimeinen kappale on kirjoitettu tarkasti näin:
Evankeliumin sanomaa ei ole lupa muuttaa. Olennaista ei ole, millaisia sanoja käytämme syntien sovituksesta. Tärkeintä on, että synnin päästö julistetaan Pyhän hengen voimalla ja otetaan uskolla vastaan. Evankeliumin välittämään pelastukseen ei myöskään saa lisätä ehtoja, kuten hyviä töitä tai oikeaa elämäntapaa. Pelastuksessa on kysymys yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen ansiosta.
Taidatko tämän selvemmin sanoa. Amen
maanantai 6. huhtikuuta 2015
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Ikävä kun ei pääse seuroihin
Vaikka tämä blogi on Päivämiehen lukijan palsta, niin tämä on pakko jakaa tutkimisen pohjaksi. Tuomas Palolan haastatyelu Keskisuomalaisessa 3.4.2015
Ei voi muuta kuin ihmetellä tätä tiedottamisen ja avoimuuden tuskaa tässä kristillisyydessämme.
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Vilja Paavolan blogi
Päivämiehen varsinaiset lehdessä olevat kirjoitukset ovat muuttuneet maksulliseen näköislehteen. Joten niitä nyt en voi linkittää kuten ennen.
Laitetaan tähän keskustelun pohjaksi vaikka Vilja Paavolan blogi sananvapaudesta.
Kun luin tuota blogia, niin minulle tuli tunne, että Vilja olisi halunnut sanoa jotain vähän suoremmin tästä yhteisömme sananvapaudesta.
http://www.paivamies.fi/blogit/blogistit/blogisti_vilja-paavola/923/
Laitetaan tähän keskustelun pohjaksi vaikka Vilja Paavolan blogi sananvapaudesta.
Kun luin tuota blogia, niin minulle tuli tunne, että Vilja olisi halunnut sanoa jotain vähän suoremmin tästä yhteisömme sananvapaudesta.
http://www.paivamies.fi/blogit/blogistit/blogisti_vilja-paavola/923/
Lukijapalsta herätetään eloon.
Tämä Päivämiehen epävirallinen lukijapalsta on ollut voimavarojen puutteessa tauolla yli 2 vuotta. Keskustelu kristillisyytemme asioista taitaa käydä vilkkaana monella eri palstalla. Varsinkin Kotimaa24 on ollut vilkas keskustelun alusta. Nyt kuitenkin se on muuttunut maksulliseksi ja siinä samalla meni sen mielenkiinto.
Päivämieheen on tässä blogini tauon aikana tulleet myös blogit. Valitettavasti mutta arvattavasti niissä ei ole kommentointi ja keskustelumahdollisuutta.
Siispä avaan taas tämän blogin jossa asiallinen kommentointi on vapaa. Oli se sitten negatiivista tai positiivista.
t. epätoimittaja
Päivämieheen on tässä blogini tauon aikana tulleet myös blogit. Valitettavasti mutta arvattavasti niissä ei ole kommentointi ja keskustelumahdollisuutta.
Siispä avaan taas tämän blogin jossa asiallinen kommentointi on vapaa. Oli se sitten negatiivista tai positiivista.
t. epätoimittaja
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
Päivämies 39/2012 pääkirjoitus
linkki pääkirjoitukseen
Todella hienoa, että päivämiehen pääkirjoitus otti julkisesti osaa keskusteluun jota käydään julkisella areenalla. On myös surullista että YLE ei kertonut ohjelmassaan SRK:n sähköpostilla ilmaisemaa kantaa ehkäisyn ihmisoikeuskysymykseen.
SRK:n julkaisema kanta kokonaisuudessaan on täysin ennenkuulumaton ja uusi linjanveto. Toivoa sopii, että tämä virallinen julkistus asiasta menee myös "kentällä" läpi ja sisäistetään toiminnaksi juuri niin kuin se on kirjoitettu.
Ensimmäinen merkittävä poikkeama aikaisemmasta opetuksesta ja julkisesta keskustelusta tulee jo otsikossa:
"Toisen painostaminen ehkäisemättömyyteen tai ehkäisyyn on ihmisoikeuksien vastaista"
Sitä ei tarvi sen kummemmin selittää. Tämä asian julkinen toteamus kitkee toivottavasti kaikki vihjailevat ja "huolestuneet" kysymykset ja katseet kristillisyytemme jäsenten välisestä kanssakäymisestä.
Täysin ennenkuulumatonta on myös tämä lause tekstin lopussa:
"Vakavan sairauden hoito voi joskus olla esteenä raskaaksi tulemiselle. Asiassa on hyvä kuunnella hoitavaa lääkäriä."
Vielä viime vuonna julkistetussa SRK:n kirjassa oli asiasta artikkeli jossa todettiin lyhennettynä näin:
" Perheen vaikeuksissa saatatte saada asiantuntijoilta neuvoja syntyvyyden rajoittamiseen, mutta Jumalan valtakunnasta teitä rohkaistaan vanhemmuuteen"
Nyt on selkeästi eri ääni kellossa.
Vakavan sairauden hoidossa pitää turvautua lääkärin ohjeeseen, vaikka hoitomuodon osana olisi ehkäisy.
Tässä ei enää eritellä fyysistä ja henkistä sairautta vaan annetaan ymmärtää että molemmat voi tarvita kyseistä hoitotoimenpidettä.
Kiitos Päivämiehen kirjoittajille rohkeasta julkitulosta joka vie kristillisyyttämme lähemmäs Jumalan armollisuutta ja lähimmäisen rakkautta.
Yksi merkittävä huonosti ilmaistu kohta kirjoituksessa on:
"Äidin ja lapsen elämä ovat lahjaa, ja niitä tulee kaikin keinoin suojella Jumalan pyhänä luomistyönä."
En tiedä onko tuo tarkoituksella ilmaistu näin vai onko kyseessä vahinko.
Kyllä Isän ja kaikkien perheenjäsenten elämä on lahjaa jota tulee suojella Jumalan pyhänä luomistyönä. Toivottavasti kyseessä on virhe. Muuten koko kirjoitus saa aika merkillisen sivujuonteen. Ikään kuin ehkäisy olisi hoitomuotona vain äidin asia.
Todella hienoa, että päivämiehen pääkirjoitus otti julkisesti osaa keskusteluun jota käydään julkisella areenalla. On myös surullista että YLE ei kertonut ohjelmassaan SRK:n sähköpostilla ilmaisemaa kantaa ehkäisyn ihmisoikeuskysymykseen.
SRK:n julkaisema kanta kokonaisuudessaan on täysin ennenkuulumaton ja uusi linjanveto. Toivoa sopii, että tämä virallinen julkistus asiasta menee myös "kentällä" läpi ja sisäistetään toiminnaksi juuri niin kuin se on kirjoitettu.
Ensimmäinen merkittävä poikkeama aikaisemmasta opetuksesta ja julkisesta keskustelusta tulee jo otsikossa:
"Toisen painostaminen ehkäisemättömyyteen tai ehkäisyyn on ihmisoikeuksien vastaista"
Sitä ei tarvi sen kummemmin selittää. Tämä asian julkinen toteamus kitkee toivottavasti kaikki vihjailevat ja "huolestuneet" kysymykset ja katseet kristillisyytemme jäsenten välisestä kanssakäymisestä.
Täysin ennenkuulumatonta on myös tämä lause tekstin lopussa:
"Vakavan sairauden hoito voi joskus olla esteenä raskaaksi tulemiselle. Asiassa on hyvä kuunnella hoitavaa lääkäriä."
Vielä viime vuonna julkistetussa SRK:n kirjassa oli asiasta artikkeli jossa todettiin lyhennettynä näin:
" Perheen vaikeuksissa saatatte saada asiantuntijoilta neuvoja syntyvyyden rajoittamiseen, mutta Jumalan valtakunnasta teitä rohkaistaan vanhemmuuteen"
Nyt on selkeästi eri ääni kellossa.
Vakavan sairauden hoidossa pitää turvautua lääkärin ohjeeseen, vaikka hoitomuodon osana olisi ehkäisy.
Tässä ei enää eritellä fyysistä ja henkistä sairautta vaan annetaan ymmärtää että molemmat voi tarvita kyseistä hoitotoimenpidettä.
Kiitos Päivämiehen kirjoittajille rohkeasta julkitulosta joka vie kristillisyyttämme lähemmäs Jumalan armollisuutta ja lähimmäisen rakkautta.
Yksi merkittävä huonosti ilmaistu kohta kirjoituksessa on:
"Äidin ja lapsen elämä ovat lahjaa, ja niitä tulee kaikin keinoin suojella Jumalan pyhänä luomistyönä."
En tiedä onko tuo tarkoituksella ilmaistu näin vai onko kyseessä vahinko.
Kyllä Isän ja kaikkien perheenjäsenten elämä on lahjaa jota tulee suojella Jumalan pyhänä luomistyönä. Toivottavasti kyseessä on virhe. Muuten koko kirjoitus saa aika merkillisen sivujuonteen. Ikään kuin ehkäisy olisi hoitomuotona vain äidin asia.
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Päivämies 37/12 Perheen hyvinvointiin voi vaikuttaa.
Äärimmäisen tärkeä kirjoitus. Kiitokset päivämiehen toimitukselle että tämä on julkaistu. Muutamia poimintoja kirjoituksesta.
"On ensiarvoisen tärkeää, että jokainen perheenjäsen voi kokea arvonantoa ja kunnioitusta muiden jäsenten taholta. Kenenkään ajatuksia ja mielipiteitä ei pidä tyrmätä vaikka niihin aina voisi yhtyäkkään"
Tämän kun muistaisi kaikki kristillisyytemme suurperheiden vanhemmat. Jokainen lapsi on erinlainen ja tarvii sen oman mielipiteen julki tuomisen ja arvonannon. Myös häneltä aralta lapselta on se kysyttävä kun hän ei omatoimisesti sitä tuo julki.
Kirjoituksessa todetaan myös yksiselitteisesti vanhempien tehtävänä on ensisijaisesti antaa aikaa ja tukea lasta myönteisesti ja yksilöllisesti hänen kehityksessään. Ja toisaalta vanhemman tulee myös asettaa lapselle rajat ja valvoa niiden toteutumista. Lapset eivät itse osaa laittaa itselleen ja toisilleen rajoja.
Kuinka monessa kristillisyytemme suurperheessä näin toteutuu? Kuinka monen suurperheen vanhempi on yleensä kykenevä tähän? Miten tämä toteutuu kun vanhemman tai vanhempien voimavarat loppuvat?
Silloin ei paljon hetkellinen siivousapu auta vaan tarvitaan kohtuullisuuden päätöksiä, jotta ei tapahdu yli sukupolvien ylettyviä vaurioita
"On ensiarvoisen tärkeää, että jokainen perheenjäsen voi kokea arvonantoa ja kunnioitusta muiden jäsenten taholta. Kenenkään ajatuksia ja mielipiteitä ei pidä tyrmätä vaikka niihin aina voisi yhtyäkkään"
Tämän kun muistaisi kaikki kristillisyytemme suurperheiden vanhemmat. Jokainen lapsi on erinlainen ja tarvii sen oman mielipiteen julki tuomisen ja arvonannon. Myös häneltä aralta lapselta on se kysyttävä kun hän ei omatoimisesti sitä tuo julki.
Kirjoituksessa todetaan myös yksiselitteisesti vanhempien tehtävänä on ensisijaisesti antaa aikaa ja tukea lasta myönteisesti ja yksilöllisesti hänen kehityksessään. Ja toisaalta vanhemman tulee myös asettaa lapselle rajat ja valvoa niiden toteutumista. Lapset eivät itse osaa laittaa itselleen ja toisilleen rajoja.
Kuinka monessa kristillisyytemme suurperheessä näin toteutuu? Kuinka monen suurperheen vanhempi on yleensä kykenevä tähän? Miten tämä toteutuu kun vanhemman tai vanhempien voimavarat loppuvat?
Silloin ei paljon hetkellinen siivousapu auta vaan tarvitaan kohtuullisuuden päätöksiä, jotta ei tapahdu yli sukupolvien ylettyviä vaurioita
Päivämies 37/12 pääkirjoitus
Pääkirjoitus
Tämän viikkoisen lehden pääkirjoitus ottaa kantaa lehden teeman mukaisesti pyyteettömään palveluun. Kirjoitus on ajankohtainen ja aiheellinen.
Kirjoitus kaikkinensa on hyvä ja rakentava. Pyyteetöntä palvelua tarvitaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa huomattavasti nykyistä enemmän.
Lainaus tekstistä: "Markkinataloudessa kilpailu myös ajaa yksittäiset työntekijät toimimaan äärimmisen tehokkaasti, usein voimiensa rajoilla. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista"
Tämä on aiheellinen kysymys. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista. On syytä myös pohtia sitä, että voimmeko laajemmasti asialle mitään vaan onko meidän tyydyttävä nykyiseen markkinataloudelliseen ajattelutapaan. Se ajattelutapa on erinlainen kuin 50 vuotta sitten. Kohtuullisuus on tervettä ajattelua nyt ja aina. Mutta liiallinen kohtuuden vaatiminen voi viedä meidät erinlaisuuden orjaksi.
Tämän viikkoisen lehden pääkirjoitus ottaa kantaa lehden teeman mukaisesti pyyteettömään palveluun. Kirjoitus on ajankohtainen ja aiheellinen.
Kirjoitus kaikkinensa on hyvä ja rakentava. Pyyteetöntä palvelua tarvitaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa huomattavasti nykyistä enemmän.
Lainaus tekstistä: "Markkinataloudessa kilpailu myös ajaa yksittäiset työntekijät toimimaan äärimmisen tehokkaasti, usein voimiensa rajoilla. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista"
Tämä on aiheellinen kysymys. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista. On syytä myös pohtia sitä, että voimmeko laajemmasti asialle mitään vaan onko meidän tyydyttävä nykyiseen markkinataloudelliseen ajattelutapaan. Se ajattelutapa on erinlainen kuin 50 vuotta sitten. Kohtuullisuus on tervettä ajattelua nyt ja aina. Mutta liiallinen kohtuuden vaatiminen voi viedä meidät erinlaisuuden orjaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)