Päivämiehen nro 16 on Seppo Lohen ajatuksia naispappeudesta.
http://www.srk.fi/index.php?p=usko_ja_elama_162012
Hyvä että tähän ajankohtaiseen aiheeseen on tartuttu tuomalla julki perusteluja joihin kristillisyytemme käsitys nojaa.
Seppo Lohi sanoo että kysymys ei ole, etteivätkö naiset kelpaisi, vaan siitä mitä Jumala sanoo sanassaan.
Lisäksi hän viittaa Pietarin kirjeeseen "yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen minkä ovat Jumalalta saaneet".
Siis nostan tässä blogissa muutamia Paavalin kirjeiden kohtia kuten Seppokin on tehnyt. Molemmat on suoraan raamatusta, molemmat on varmasti totta. Sitten voimme miettiä miksi toisia noudatetaan orjallisesti ja toisia ei.
Seppo on lainannut seuraavan kohdan: 1.Kor. 14:33-34, 37-38 (jae 33 vain osittain)
"Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa,
34 naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa."
"Jos joku uskoo olevansa profeetta tai saaneensa
muita Hengen lahjoja, hänen tulee tietää että tämä,
mitä kirjoitan, on Herran käsky.
38 Jos joku ei tätä
tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä."
Välistä on jäänyt pois esim jae 35
"Jos he
tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä
kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta
puhua seurakunnan kokouksessa."
Mitenhän tämä kohta suhteutetaan esim seurakuntapäiviin jotka ovat kiistatta seurakunnan kokouksia?
Oliskohan sitten mitään merkitystä Korinttolaiskirjeen 11 luvulla.
"Jos miehellä on
päähine päässään, kun hän rukoilee tai profetoi*, hän
häpäisee päänsä.
5 Sen sijaan jos nainen on avopäin,
kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä,
sillä sehän on samaa kuin hän olisi antanut ajaa
hiuksensa pois.
6 Ellei nainen peitä päätään, hän voi
yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran
hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle
häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä."
"Päätelkää itse, onko naisen sopivaa rukoilla
Jumalaa avopäin.
14 Opettaahan jo luontokin teille,
että pitkä tukka on miehelle häpeäksi
15 mutta
naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle
hunnuksi.
16 Jos joku kuitenkin väittää vastaan, niin
sanon hänelle, ettei meillä ole sellaista tapaa eikä
yleensäkään Jumalan seurakunnilla."
Tässä nainen voi profetoida kun peittää päänsä. Ja naisen rukoilemista avopäin ei Jumalan seurakunnassa tunneta.
Toisessa perustelussa Seppo on lainannut Paavalin kirjettä Timoteukselle. Jae 1 kokonaan ja osa jakeesta 2
"Tämä sana on varma: joka pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, tahtoo
jaloon työhön. Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon
mies --"
Jakeet 2 ja 3 kokonaan kuuluu seuraavasti:
"Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden
vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen,
vieraanvarainen ja taitava opettamaan,
3 ei juomiseen
taipuvainen, ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan
lempeä ja sopuisa.
4 Hänen on pidettävä hyvää huolta
perheestään, kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja
saavutettava kaikkien kunnioitus."
Siis kaitsijalla pitää olla vaimo, ei saa polttaa tupakkaa ...yms.
Eikö näillä ominaisuuksilla ole mitään merkitystä?
Toinen huomio: Sepon viittaama kohta kertoo seurakunnan kaitsijan tehtävästä.
Timoteuskirjeen jae 8 eteenpäin kerrotaan seurakunnan palvelijasta.
"Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita
ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä
eivätkä tavoitella omaa hyötyään.
9 Heidän tulee
tuntea uskon salaisuus ja pitää omatuntonsa puhtaana.
10 Myös heidät on ensin tutkittava, ja kun heidät on
todettu moitteettomiksi, he saavat ryhtyä hoitamaan
tehtäväänsä.
11 Samoin tulee naisten olla arvokkaita,
eivätkä he saa puhua muista pahaa. Heidän on oltava
raittiita ja kaikessa luotettavia.
12 Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies,
ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja
perheväestään.
13 Ne, jotka hoitavat virkansa hyvin,
saavat arvostetun aseman ja voivat rohkeasti julistaa
uskoa Kristukseen Jeesukseen.
"
Mikä on ero Paavalin viittauksella kaitsijaan ja palvelijaan?
Koskaan en ole kuullut puhuttavan puhujasta seurakunnan kaitsijana, aina vaan palvelijana.
Pappia olen joskus kuullut nimitettävän kaitsijaksi. Lähinnä kristillisyytemme ulkopuolella. Kristillisyytemme sisällä papitkin ovat palvelijoita.
Piispoista olen kuullut puhuttavan kaitsijoina.
Näitä kohtiahan on vaikka kuinka paljon. Kun otetaan yksittäinen kohta niin saadaan näyttämään miltä halutaan. Olisi kiinnostavaa jos näistä kohdista esim Seppo Lohi antautuisi kaksisuuntaiseen keskusteluun eikä vaan julistukseen.
Avointa keskustelua odottelee:
Epätoimittaja
Kun koetan ratkaista kantaani naispappeuteen, en löydä selvyyttä noista raamatunpaikoista. Sen sijaan päädyn aina lopulta asetelmaan
VastaaPoistaKristus-ylkä - seurakunta-morsian. Ja näihin raamatunpaikkoihin:
Ef. 4:24
Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon.
1. Kor. 11:3
Teidän tulee kuitenkin tietää, että jokaisen miehen pää on Kristus, naisen pää on mies ja Kristuksen pää on Jumala. [Ef. 5:23]
Ef. 5:32
Tämä on suuri salaisuus; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
Ilm. 19:7
Iloitkaamme ja riemuitkaamme, antakaamme hänelle kunnia! Nyt on tullut Karitsan häiden aika. Hänen morsiamensa on valmiina,
Emmehän me tuosta asetelmasta voi luopua. Kristus on oikeasti seurakunnan pää. Eli perimmäinen kysymys on: Pitääkö papin tehtävä nähdä esikuvallisesti Kristuksen toimimisena maan päällä,
rajoittuen miehille siksi että Kristus Jumalan Poika oli mies.
Mut mut... eihän perheissämmekään aina mies ole pää...? Ja sitten hämmennyn edelleen kun luen:
Gal. 3:28
Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen,
sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.
Eli epäselvää on edelleen. Tulee epäilys, mahtaako tämä ollakaan sellainen 'luovuttamaton periaate' jonka tarvitsee erottaa seurakuntalaisia.
- Luke Massa
Raamatusta löytyy pätevän oloisia kohtia tarpeeksi sekä naispappeuden vastustajille että puolustajille. Tästähän ei päästä yli eikä ns. ympäri, vaan voidaan jatkaa vanhoja hokemia vaikka sinne maailman tappiin saakka (jolloin koko ongelmastakin päästäisiin kertarysäyksellä). Eli nykyisenkaltaista sitaatteihin perustuvaa kirjoittelua Päivämieskin voi jatkaa elinkaarensa loppuun asti.
VastaaPoistaTulkintakysymyksiä lienevät ainakin seuraavat:
Onko Paavalin kirjeiden tulkinta jo muuttunut aikojen saatossa? Vrt. naisten diakonian, urkurin ja kanttorin virkojen "vapautuminen".
Onko kyse Herran käskystä vai jälkikäteen kirjoituksiin "ihmiskädellä" lisätystä vahvistusmerkinnästä?
Kuuluuko naispappeus uskon vai rakkauden asioihin?
Onko kyse ehdonvallan asiasta?
Oliko Paavalin kirjeiden sanoma vain luontainen seuraus sen ajan yhteiskuntajärjestyksestä?
Miksi lähes järkiään muut nykyaikaan sopimattomat Raamatun ohjeet tulkitaan aikaan sidotuiksi (eli eivät kuulu uskon "koriin"), mutta naispappeus liitetään edelleen uskon asioihin?
Terveisin
Veli, joka mielellään soisi puhujavuoron myös sisarelle.