Vaikka tämä blogi on Päivämiehen lukijan palsta, niin tämä on pakko jakaa tutkimisen pohjaksi. Tuomas Palolan haastatyelu Keskisuomalaisessa 3.4.2015
Ei voi muuta kuin ihmetellä tätä tiedottamisen ja avoimuuden tuskaa tässä kristillisyydessämme.
perjantai 3. huhtikuuta 2015
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Vilja Paavolan blogi
Päivämiehen varsinaiset lehdessä olevat kirjoitukset ovat muuttuneet maksulliseen näköislehteen. Joten niitä nyt en voi linkittää kuten ennen.
Laitetaan tähän keskustelun pohjaksi vaikka Vilja Paavolan blogi sananvapaudesta.
Kun luin tuota blogia, niin minulle tuli tunne, että Vilja olisi halunnut sanoa jotain vähän suoremmin tästä yhteisömme sananvapaudesta.
http://www.paivamies.fi/blogit/blogistit/blogisti_vilja-paavola/923/
Laitetaan tähän keskustelun pohjaksi vaikka Vilja Paavolan blogi sananvapaudesta.
Kun luin tuota blogia, niin minulle tuli tunne, että Vilja olisi halunnut sanoa jotain vähän suoremmin tästä yhteisömme sananvapaudesta.
http://www.paivamies.fi/blogit/blogistit/blogisti_vilja-paavola/923/
Lukijapalsta herätetään eloon.
Tämä Päivämiehen epävirallinen lukijapalsta on ollut voimavarojen puutteessa tauolla yli 2 vuotta. Keskustelu kristillisyytemme asioista taitaa käydä vilkkaana monella eri palstalla. Varsinkin Kotimaa24 on ollut vilkas keskustelun alusta. Nyt kuitenkin se on muuttunut maksulliseksi ja siinä samalla meni sen mielenkiinto.
Päivämieheen on tässä blogini tauon aikana tulleet myös blogit. Valitettavasti mutta arvattavasti niissä ei ole kommentointi ja keskustelumahdollisuutta.
Siispä avaan taas tämän blogin jossa asiallinen kommentointi on vapaa. Oli se sitten negatiivista tai positiivista.
t. epätoimittaja
Päivämieheen on tässä blogini tauon aikana tulleet myös blogit. Valitettavasti mutta arvattavasti niissä ei ole kommentointi ja keskustelumahdollisuutta.
Siispä avaan taas tämän blogin jossa asiallinen kommentointi on vapaa. Oli se sitten negatiivista tai positiivista.
t. epätoimittaja
keskiviikko 26. syyskuuta 2012
Päivämies 39/2012 pääkirjoitus
linkki pääkirjoitukseen
Todella hienoa, että päivämiehen pääkirjoitus otti julkisesti osaa keskusteluun jota käydään julkisella areenalla. On myös surullista että YLE ei kertonut ohjelmassaan SRK:n sähköpostilla ilmaisemaa kantaa ehkäisyn ihmisoikeuskysymykseen.
SRK:n julkaisema kanta kokonaisuudessaan on täysin ennenkuulumaton ja uusi linjanveto. Toivoa sopii, että tämä virallinen julkistus asiasta menee myös "kentällä" läpi ja sisäistetään toiminnaksi juuri niin kuin se on kirjoitettu.
Ensimmäinen merkittävä poikkeama aikaisemmasta opetuksesta ja julkisesta keskustelusta tulee jo otsikossa:
"Toisen painostaminen ehkäisemättömyyteen tai ehkäisyyn on ihmisoikeuksien vastaista"
Sitä ei tarvi sen kummemmin selittää. Tämä asian julkinen toteamus kitkee toivottavasti kaikki vihjailevat ja "huolestuneet" kysymykset ja katseet kristillisyytemme jäsenten välisestä kanssakäymisestä.
Täysin ennenkuulumatonta on myös tämä lause tekstin lopussa:
"Vakavan sairauden hoito voi joskus olla esteenä raskaaksi tulemiselle. Asiassa on hyvä kuunnella hoitavaa lääkäriä."
Vielä viime vuonna julkistetussa SRK:n kirjassa oli asiasta artikkeli jossa todettiin lyhennettynä näin:
" Perheen vaikeuksissa saatatte saada asiantuntijoilta neuvoja syntyvyyden rajoittamiseen, mutta Jumalan valtakunnasta teitä rohkaistaan vanhemmuuteen"
Nyt on selkeästi eri ääni kellossa.
Vakavan sairauden hoidossa pitää turvautua lääkärin ohjeeseen, vaikka hoitomuodon osana olisi ehkäisy.
Tässä ei enää eritellä fyysistä ja henkistä sairautta vaan annetaan ymmärtää että molemmat voi tarvita kyseistä hoitotoimenpidettä.
Kiitos Päivämiehen kirjoittajille rohkeasta julkitulosta joka vie kristillisyyttämme lähemmäs Jumalan armollisuutta ja lähimmäisen rakkautta.
Yksi merkittävä huonosti ilmaistu kohta kirjoituksessa on:
"Äidin ja lapsen elämä ovat lahjaa, ja niitä tulee kaikin keinoin suojella Jumalan pyhänä luomistyönä."
En tiedä onko tuo tarkoituksella ilmaistu näin vai onko kyseessä vahinko.
Kyllä Isän ja kaikkien perheenjäsenten elämä on lahjaa jota tulee suojella Jumalan pyhänä luomistyönä. Toivottavasti kyseessä on virhe. Muuten koko kirjoitus saa aika merkillisen sivujuonteen. Ikään kuin ehkäisy olisi hoitomuotona vain äidin asia.
Todella hienoa, että päivämiehen pääkirjoitus otti julkisesti osaa keskusteluun jota käydään julkisella areenalla. On myös surullista että YLE ei kertonut ohjelmassaan SRK:n sähköpostilla ilmaisemaa kantaa ehkäisyn ihmisoikeuskysymykseen.
SRK:n julkaisema kanta kokonaisuudessaan on täysin ennenkuulumaton ja uusi linjanveto. Toivoa sopii, että tämä virallinen julkistus asiasta menee myös "kentällä" läpi ja sisäistetään toiminnaksi juuri niin kuin se on kirjoitettu.
Ensimmäinen merkittävä poikkeama aikaisemmasta opetuksesta ja julkisesta keskustelusta tulee jo otsikossa:
"Toisen painostaminen ehkäisemättömyyteen tai ehkäisyyn on ihmisoikeuksien vastaista"
Sitä ei tarvi sen kummemmin selittää. Tämä asian julkinen toteamus kitkee toivottavasti kaikki vihjailevat ja "huolestuneet" kysymykset ja katseet kristillisyytemme jäsenten välisestä kanssakäymisestä.
Täysin ennenkuulumatonta on myös tämä lause tekstin lopussa:
"Vakavan sairauden hoito voi joskus olla esteenä raskaaksi tulemiselle. Asiassa on hyvä kuunnella hoitavaa lääkäriä."
Vielä viime vuonna julkistetussa SRK:n kirjassa oli asiasta artikkeli jossa todettiin lyhennettynä näin:
" Perheen vaikeuksissa saatatte saada asiantuntijoilta neuvoja syntyvyyden rajoittamiseen, mutta Jumalan valtakunnasta teitä rohkaistaan vanhemmuuteen"
Nyt on selkeästi eri ääni kellossa.
Vakavan sairauden hoidossa pitää turvautua lääkärin ohjeeseen, vaikka hoitomuodon osana olisi ehkäisy.
Tässä ei enää eritellä fyysistä ja henkistä sairautta vaan annetaan ymmärtää että molemmat voi tarvita kyseistä hoitotoimenpidettä.
Kiitos Päivämiehen kirjoittajille rohkeasta julkitulosta joka vie kristillisyyttämme lähemmäs Jumalan armollisuutta ja lähimmäisen rakkautta.
Yksi merkittävä huonosti ilmaistu kohta kirjoituksessa on:
"Äidin ja lapsen elämä ovat lahjaa, ja niitä tulee kaikin keinoin suojella Jumalan pyhänä luomistyönä."
En tiedä onko tuo tarkoituksella ilmaistu näin vai onko kyseessä vahinko.
Kyllä Isän ja kaikkien perheenjäsenten elämä on lahjaa jota tulee suojella Jumalan pyhänä luomistyönä. Toivottavasti kyseessä on virhe. Muuten koko kirjoitus saa aika merkillisen sivujuonteen. Ikään kuin ehkäisy olisi hoitomuotona vain äidin asia.
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Päivämies 37/12 Perheen hyvinvointiin voi vaikuttaa.
Äärimmäisen tärkeä kirjoitus. Kiitokset päivämiehen toimitukselle että tämä on julkaistu. Muutamia poimintoja kirjoituksesta.
"On ensiarvoisen tärkeää, että jokainen perheenjäsen voi kokea arvonantoa ja kunnioitusta muiden jäsenten taholta. Kenenkään ajatuksia ja mielipiteitä ei pidä tyrmätä vaikka niihin aina voisi yhtyäkkään"
Tämän kun muistaisi kaikki kristillisyytemme suurperheiden vanhemmat. Jokainen lapsi on erinlainen ja tarvii sen oman mielipiteen julki tuomisen ja arvonannon. Myös häneltä aralta lapselta on se kysyttävä kun hän ei omatoimisesti sitä tuo julki.
Kirjoituksessa todetaan myös yksiselitteisesti vanhempien tehtävänä on ensisijaisesti antaa aikaa ja tukea lasta myönteisesti ja yksilöllisesti hänen kehityksessään. Ja toisaalta vanhemman tulee myös asettaa lapselle rajat ja valvoa niiden toteutumista. Lapset eivät itse osaa laittaa itselleen ja toisilleen rajoja.
Kuinka monessa kristillisyytemme suurperheessä näin toteutuu? Kuinka monen suurperheen vanhempi on yleensä kykenevä tähän? Miten tämä toteutuu kun vanhemman tai vanhempien voimavarat loppuvat?
Silloin ei paljon hetkellinen siivousapu auta vaan tarvitaan kohtuullisuuden päätöksiä, jotta ei tapahdu yli sukupolvien ylettyviä vaurioita
"On ensiarvoisen tärkeää, että jokainen perheenjäsen voi kokea arvonantoa ja kunnioitusta muiden jäsenten taholta. Kenenkään ajatuksia ja mielipiteitä ei pidä tyrmätä vaikka niihin aina voisi yhtyäkkään"
Tämän kun muistaisi kaikki kristillisyytemme suurperheiden vanhemmat. Jokainen lapsi on erinlainen ja tarvii sen oman mielipiteen julki tuomisen ja arvonannon. Myös häneltä aralta lapselta on se kysyttävä kun hän ei omatoimisesti sitä tuo julki.
Kirjoituksessa todetaan myös yksiselitteisesti vanhempien tehtävänä on ensisijaisesti antaa aikaa ja tukea lasta myönteisesti ja yksilöllisesti hänen kehityksessään. Ja toisaalta vanhemman tulee myös asettaa lapselle rajat ja valvoa niiden toteutumista. Lapset eivät itse osaa laittaa itselleen ja toisilleen rajoja.
Kuinka monessa kristillisyytemme suurperheessä näin toteutuu? Kuinka monen suurperheen vanhempi on yleensä kykenevä tähän? Miten tämä toteutuu kun vanhemman tai vanhempien voimavarat loppuvat?
Silloin ei paljon hetkellinen siivousapu auta vaan tarvitaan kohtuullisuuden päätöksiä, jotta ei tapahdu yli sukupolvien ylettyviä vaurioita
Päivämies 37/12 pääkirjoitus
Pääkirjoitus
Tämän viikkoisen lehden pääkirjoitus ottaa kantaa lehden teeman mukaisesti pyyteettömään palveluun. Kirjoitus on ajankohtainen ja aiheellinen.
Kirjoitus kaikkinensa on hyvä ja rakentava. Pyyteetöntä palvelua tarvitaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa huomattavasti nykyistä enemmän.
Lainaus tekstistä: "Markkinataloudessa kilpailu myös ajaa yksittäiset työntekijät toimimaan äärimmisen tehokkaasti, usein voimiensa rajoilla. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista"
Tämä on aiheellinen kysymys. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista. On syytä myös pohtia sitä, että voimmeko laajemmasti asialle mitään vaan onko meidän tyydyttävä nykyiseen markkinataloudelliseen ajattelutapaan. Se ajattelutapa on erinlainen kuin 50 vuotta sitten. Kohtuullisuus on tervettä ajattelua nyt ja aina. Mutta liiallinen kohtuuden vaatiminen voi viedä meidät erinlaisuuden orjaksi.
Tämän viikkoisen lehden pääkirjoitus ottaa kantaa lehden teeman mukaisesti pyyteettömään palveluun. Kirjoitus on ajankohtainen ja aiheellinen.
Kirjoitus kaikkinensa on hyvä ja rakentava. Pyyteetöntä palvelua tarvitaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa huomattavasti nykyistä enemmän.
Lainaus tekstistä: "Markkinataloudessa kilpailu myös ajaa yksittäiset työntekijät toimimaan äärimmisen tehokkaasti, usein voimiensa rajoilla. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista"
Tämä on aiheellinen kysymys. On syytä pohtia, mikä on kohtuullista. On syytä myös pohtia sitä, että voimmeko laajemmasti asialle mitään vaan onko meidän tyydyttävä nykyiseen markkinataloudelliseen ajattelutapaan. Se ajattelutapa on erinlainen kuin 50 vuotta sitten. Kohtuullisuus on tervettä ajattelua nyt ja aina. Mutta liiallinen kohtuuden vaatiminen voi viedä meidät erinlaisuuden orjaksi.
torstai 12. heinäkuuta 2012
Suviseurapäivämiehet 27 ja 28/2012
http://www.srk.fi/index.php?p=paivamies
Kovin kepeästi Päivämies kommentoi Piispojen esiintymistä ja puheita suviseurojen avajaisissa. Muistetaan mainita, että paikalla oli peräti 3 piispaa. Mutta heidän puheiden sisällöstä ei mainita juuri mitään. Etenkin kutsuvierastilaisuudessa pidetyistä puheista ei ole mitään mainintaa. Mutta miten olisi jos joku piispoista olisi nostanut puheensa isoksi teemaksi vaikka raittiin elämäntavan tuovan siunauksen? Asia olisi varmasti ollut pääkirjoituksessa ja erillisessä artikkelissa.
Mistä johtuu Päivämiehen vaikeneminen Piispojen puheiden alla? Onko niin, että srk:lla ei ole vastausta / vastinetta ev lut kirkon tunnustuskirjojen mukaisesta uskosta poikkeamiseen? Kristillisyydessämme on korostettu kirkon olevan meille rakas kansankirkko joka edustaa hengellistä esivaltaa. Jos esivalta nyt on "alaistaan" ojentanut eikö pitäisi toimia ojennuksen mukaan tai antaa vastine?
Merkillistä touhua tälläinen vaikeneminen. Nyt kuitenkin eri puolilla Suomea seurapuheissa mainitaan Piispojen virhelliset käsitykset ja pyydetään Jumalan avaavan heidän silmänsä oikean uskonkäsityksen edessä. Kuitenkaan tätä oikeata uskonkäsitystä ei missään julkisesti esitetä niin selvästi kuin Piispa Repo omansa esitti.
Epätoimittaja lausuu kiitokset Piispa Revolle selkeästä puheesta joka pureutui uskomme ytimeen. Epätoimittaja ei yhdy hänen tulkintaansa kaikilta osin, mutta arvostaa suoraa ilmaisua.
Päivämies ei saa epätoimittajalta paljon kiitoksia. Päivämies on aina korostanut uskosta keskustelemisen tärkeyttä, mutta nyt kun avaus on julkisesti tehty, niin itse ei pysty siihen vastaamaan.
Kovin kepeästi Päivämies kommentoi Piispojen esiintymistä ja puheita suviseurojen avajaisissa. Muistetaan mainita, että paikalla oli peräti 3 piispaa. Mutta heidän puheiden sisällöstä ei mainita juuri mitään. Etenkin kutsuvierastilaisuudessa pidetyistä puheista ei ole mitään mainintaa. Mutta miten olisi jos joku piispoista olisi nostanut puheensa isoksi teemaksi vaikka raittiin elämäntavan tuovan siunauksen? Asia olisi varmasti ollut pääkirjoituksessa ja erillisessä artikkelissa.
Mistä johtuu Päivämiehen vaikeneminen Piispojen puheiden alla? Onko niin, että srk:lla ei ole vastausta / vastinetta ev lut kirkon tunnustuskirjojen mukaisesta uskosta poikkeamiseen? Kristillisyydessämme on korostettu kirkon olevan meille rakas kansankirkko joka edustaa hengellistä esivaltaa. Jos esivalta nyt on "alaistaan" ojentanut eikö pitäisi toimia ojennuksen mukaan tai antaa vastine?
Merkillistä touhua tälläinen vaikeneminen. Nyt kuitenkin eri puolilla Suomea seurapuheissa mainitaan Piispojen virhelliset käsitykset ja pyydetään Jumalan avaavan heidän silmänsä oikean uskonkäsityksen edessä. Kuitenkaan tätä oikeata uskonkäsitystä ei missään julkisesti esitetä niin selvästi kuin Piispa Repo omansa esitti.
Epätoimittaja lausuu kiitokset Piispa Revolle selkeästä puheesta joka pureutui uskomme ytimeen. Epätoimittaja ei yhdy hänen tulkintaansa kaikilta osin, mutta arvostaa suoraa ilmaisua.
Päivämies ei saa epätoimittajalta paljon kiitoksia. Päivämies on aina korostanut uskosta keskustelemisen tärkeyttä, mutta nyt kun avaus on julkisesti tehty, niin itse ei pysty siihen vastaamaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)